Elokuu alkaa olla lopuillaan. Täytynee vissiin alkaa henkisesti valmistautumaan syksyn kurakeleihin.

Kiitos Riitan ja Julian, on Milolla ainakin nyt todella hieno sadeviitta (made in hongkong) . Mahasta hivenen väljä, mutta täytyy yrittää kursia sitä tiukemmaksi.. kun ei tuota koiraa saa lihomaankaan. Nirsoilu jatkuu edelleen. Ja kun furminaattorilla harjailee karvoja pois, niin tuntuu kyllä että lähtee samalla puolet pois koirastakin.. Mikä olisi hyvä lihotusaine, mitä voisi nappulan sekaan laittaa?? Anyone??  
 

Mitäs muuta elokuun elämään..  Kiitos taas Marjuskalle Milon hoidosta, kun joku huiteli yössä. Ollaan myös oltu Turengissa keppiparatiisissa, jossa saa hyvää ruokaa ja hemmotellaan(siis koiraa, ehkä myös minuakin). Keppiparatiisihan on tietenkin kota, jonka penkkien alaosat on täytetty sopivaksi sahatuilla kepeillä.. voitte vaan kuvitella koirapojan silmät kun kaveri ensimmäistä kertaa paukkasi sisään ja näki ne tuhannet kepit J

 

Paaljon keppejä..

Klaukkalassa käytiin taas haistelemassa maalaistuulia, Remun opastuksella. Kivaa seutuhan se on, ja ne metsät on vielä kokematta.. no ehkä sitten kun ei ole enää elukoita.. 
 

Oltiin lauantaina 22.8 harjoittelemassa ohituksia Lennin, Lukan ja Milo-kaiman kanssa. Tehtiin noin tunti aktiivisesti töitä, vaihtaen aina välillä kohdattavaa koiraa.Ehdin ensimmäisenä paikalle, etuajassa tietenkin, joten tein pitkästä aikaa tottelevaisuusharjoituksia. Siis uskomatonta! Milo meni kuin unelma. Irti, kiinnostuneena, aktiivisena ja nyt meni kaukokomennotkin nappiin. Mitä on tapahtunut? Kuka on kouluttanut koiraani? Onko se vaihdettu?  No joo, tästä on siis hyvä jatkaa..  

Ohitusharjoituksissa tehtiin sitä, että käveltiin ohi, koirat vastakkain, omistajat vastakkain.Sitten pysähdyttiin kohdatessa, ja koirien piti pitää kontaktia omistajaansa. Hivenen vaikeutettuna tehtiin vielä se, että omistajat kättelivät, koirien pysytellessä  paikallaan. Milo suoriutui oikein mallikkaasti, toki namuista oli apua.Mutta kotona lenkeillä..ihan sama ulina, vikinä, vetäminen, ja uikutus jatkuu. Okej.. mulla ei ole ollut namia mukana..voin tehdä vain sen ainoan johtopäätöksen: en ole tarpeeksi kiinnostava ilman herkkuja! Eli siis Sadulle tiedoksi: kyllä me tarvitaan lisää treeniä!!  
 

Akun kanssa tehty lenkkiä, ja pitkästä aikaa käytiin koirapuistossakin, kun siellä odotteli Vukke-kultsu ja Reino -ruskea labbis. En sitten tiedä  pitäisikö olla huolissaan koirapojasta, kun se mitä ilmeisemmin luuli, että tämä 11-kuinen Reinopoika on tyttö.. vai luuliko??  
 

Miten saa pallohullun koiran hulluksi?

Laitetaan pallo lasin taakse…(itse asiassa pallo oli jo lasin takana mennessämme ohi, Milo huomasi yhtäkkiä et hetkonen, tuollahan on pallo. Yritti ensin tassulla kaapia sitä itselleen, ja kun tassut tapasi vaan lasipinnan, niin alkoi tuijotella mua anovasti.)  
 
 
 
 Kerro kerro kuvastin..ken on koirista kaunehin

Syksyä odotellessa.. kuivana kiitos :D